80-luvulla

Uutistarjontaa ja matkassunnitelmia

Seuraavan loman vietänkin sitten Pohjois-Ruotsissa:
Hemlig lesbisk stad i Norrland

Tähän naapurustoon en sensijaan halaja, vaikka otsikko onkin dramaattisin pitkiin aikoihin: http://www.dailymail.co.uk/news/article-1218880/One-gay-man-lesbians-legged-cat-poisoned-curry-plot.html?ITO=1490

Lontooseen olen kuitenkin menossa muutaman viikon kuluttua. Sikäläisiä lepakkobaareja on listattu esim. Time Outissa, mutta olisiko tämän blogin lukijoilla omakohtaisia suosituksia kertoa?

tummaa ja vaaleeta

[via]

Helsinki Pride 22-28.6. 2009

Olen ehtinyt Setaankin liittyä ja tuoreen Voltin muassa tuli myös Helsinki Pride opas. Hyvää palvelua, kiitos vaan.

Naisten bileet onkin tällä kertaa Kaivohuoneella (pe 26.6.). Mutta mahtuukohan sinnekään kaikki halukkaat kun Bottaltakin loppui tila kesken viime vuonna :)

Pride kulkue (27.6.) on yllättäin vaihtanut reittiä – lähtö on Senaatintorilta ja puistojuhla Hakasalmen puistossa. Kiinnostavaa.

http://www.helsinkipride.fi/

Omaa juhlintaani sävyttää se, että vaikka minulla heila onkin niin hän ei välttämättä pääse kauheasti mukaan bileisiin. No, kaipa se on hauskaa ilman omaa kultaakin - ainahan sitä on pitkin Pridea tuttuihin törmäillyt.

Kesän TV-homot, jee!

Tulee sitä kesäkaudellakin jotain katsotaavaa, ainakin YLE teemalta. Heillä on suorastaan homo-teema käynnistymässä ja luvassa lukemattomia herkkuja katso vaikka:
http://www.yle.fi/teema/id17929.html.

Omat viiden tähden poimintani ovat vanhat kunnon Fucking Åmål (L. Moodysson, 1998), Brokeback Montain (Ang Lee, 2005) ja brittilaisellä huippulaadulla tuotettu Verhon takaa minisarja jonka nyt vihdoinkin saanen Digiboxille (jos siihen vaan voisi luottaa). Sarah Watersin romaaneihin perustuvista tarinoista esitetään myös Taskuvaras ja Selvännäkijä. Jälkimmäistä en ole nähnyt ja Taskuvaras nyt ei kauhean kummoinen ainakaan lesbotarinana ollut, joskin ihan perusviihdettä jos ei katselukokemukseltaan odota liikoja romanttisia väreitä. Verhon takaa (Tipping the Velvet) on sen sijaan erittäin ihastuttava kasvukertomus jossa riittää romantiikkaa ja erotiikkaakin.

Myös dokkari Homoelokuvan historia kiinnostaa.


Ja juuri huomasin, että neloselta tulee pe 29.5. taannoin ylistämäni Imagine Me and You suomalaisella nimellä Amor yllättää. Ihanaa!

Ellen deGeneres show vihdoin Suomeenkin

Jos nyt talk show –kategoriassa yksikään hyvä pitäisi keksiä, niin se olisi Ellen DeGeneres Show. Ellen on hauska ja hyvä talk show emäntä ja saa aina studioyleisönkin mukaan ja välillä suorastaan hysteerisiin tunnelmiin. Nyt tätä herkkua alkaa nähdä Suomessakin uuden Liv-kanavan myötä, siis 14.2. alkaen.

Annie Leibovitz

Yle Teemalta tuli hieno dokumentti Annie Leibovitz - elämää linssin läpi

Annie Leibovitz on uskomattoman hyvä valokuvaaja osittaisi siksi että hän saa kuvattavat luottaman itseensä ja rentoutumaan kameran edessä. Maineensa myötä Annie on saanut myös kykyjänsä vastaavat budjetit lavastaakseen kuvattavansa juuri sellaiseen tilaan jonka hän on mielikuvituksessaan hahmotellut.

Dokumentissa kerrotaan kauniisti myös Annien suhteesta Susan Sontagiin ja Susanin viimeisistä ajoista ennen kuolemaa. Siinä oli sellainen pariskunta jonka kulttuurillista painoarvoa on aika mahdoton ylittää.

Dokkari uusitaan la 10.1. klo 17.10, Yle Teemalla.

Onko elämä ainaista kaapista tulemista?

Olen hiljan päätynyt työpaikkaan jossa on yllättävän paljon homoja ja lesboja. He eivät varsinaisesti ole kaapissa mutta ei oikeastaan ulkonakaan. Tarkoitan sitä, että tyypillinen kahvitaukokeskustelu on meidän konttorissa yleensä ns. heteronormatiivinen: kun tulee puhetta heiloista ja perheistä, homot on hiljaa.

En ole minkään suuntautumistani mainostanut. Ne joilla on gaydar ovat sen kyllä huomanneet ja toistaiseksi en niin paljon muiden tietämisistä piittaa. Jos piittaisinkin niin pitäisi taas, tavallaan, tulla ulos kaapista.

Anyway, hyvää uutta vuotta kaikille! Ilotulituksesta käyköön Lucy Lawless.

TV Alert: Kissing Jessica Stein

Keskiviikko 19.11 Sub 19:30

Kissing Jessica Stein (ohj. Charles Herman-Wurmfeld. 2002) tulee telkasta nyt sitten tulevalla viikolla.

Olen nähnyt leffan mutta en siitä muista paljon muuta kuin hienoisen petymyksen tunteen, vaikka on niitä paskempiakin lepakkoleffoja tehty. Että tällaisella mainospuheella digiboxit tallentamaan!

Loput ruodinnat jälkikäteen, muuten spoilaan jotain.

Santanico Pandemonium

Ei kahta ilman kolmatta. Taidankin julistaa tämän viikonlopun Salma Hayek viikonlopuksi :D Behold:

From Dusk Till Dawn, ohj. R. Rodriguez, 1996.

Timecode

Jatkan edellisen postauksen teemaa joka siis on Salma Hayekin ylimaallinen upeus. Salma on äykäs, herkkä ja silti vahva persoona sellaisissa raameissa, että jos tuo kadulla vastaan kävelisi, niin varmaan polvet notkahtaisi oikein kunnolla.

Timecode (ohj. M. Figgis 2000) on kokeellinen elokuva. Näyttelijät improvisoivat tiettyjen raamien sisällä joita seurataan neljään osaan jaetulla ruudulla. Olen yrittänyt tutkia koko tarinaa monipuolisesti, mutta aina siinä käy niin, että Salman ja Jeanne Tripplehornin näyttelemät rakastavaiset (vasemmassa yläkulmassa enimmäkseen) varastavat koko shown mustasukkaisen kipeällä tarinallaan.

Harvoin näkee niin klaustrofobisen intensiivistä pariskuntaa valkokankaalla, ja se on vieläpä improvisoitua ja leikkaamatonta materiaalia. Eli kokeellisesta kuvakerronnasta huolimatta kannattaa Timecode katsoa jos saa DVD:n käsiinsä. DVD:llä voi itse valita ääniraidan eli sen mistä neljästä ruudusta ääni tulee voimakkaimmin. Siellä on myös bonuksena toinen kokoainen, hieman eritavalla improttu, versio samasta tarinasta, joka on ehkä enemmän minun makuuni kuin "virallinen" versio.

Frida

Frida (ohj. J. Taymor. 2002) tuli juuri neloselta ja näin sen nyt uudestaan sitten elokuvan ilmestymisen. Kannatti katsoa toistamiseen.

Salma Hayek on noin yleisesti ottaen, ihan missä tahansa olosuhteissa, upea ja Fridassa hän vielä tekee loistavan roolityön.

Usein minua mietyttää, että onko perus-draamoissa tarpeen näyttää jotain naistenvälisiä seksikohtauksia koska tietyn tyyppisissä tarinoissa ne tuntuvat vain päälleliimatuilta kikoilta saada vähän lisää palstatilaa – kahden samansukupuolisen filmitähden suudelma myy aina ja saa valtavasti huomiota. Minusta Fridan Kahlon kohdalla tuntuu, että se oli kuitenkin tärkeää näyttää. Frida oli niin voimakas persoonaltaan ja niin intohimoinen ja oli hyvä valinta näyttää että jopa senkin ajan naistaitelijan intohmot voivat suuntautua niin moninaisesti myös politiikkaan, seksiin, viinaan ja siihen avioimieheenkin.

Fridallahan oli myöskin hyvin erityinen kokemus omasta ruumiistaan joka oli arpinen ja kivulias. Kokemus omasta kehosta tietenkin liittyy seksuaalisuuteen ja Frida Kahlo oli biseksuaali. Luulen, että tuossa on syy-seuraus suhdetta mutta en nyt yritäkään tämän enempää pykologisoida.

Toiset vei naiset

Kyllä mua nauratti vedet silmissä kun Idols-mimmi Saana laulaa räväytti Idolsin Eppu normaali -teemassa:

Kerran menin ravintolaan
Sieltä naisia saa
Mut ne katsoivat vain yhtä jääkiekkoilijaa
Silloin minäkin päätin näistä pakaroista tehdään niin isot,
että silmät putoilevat naisten päistä!

Tuli jotenkin Nalle baari ihan väkisin mieleen :D

Ruotsin isoin Lortta?

Ne jotka ovat nähneet Pirjo ja kaverin keikalla, ehkä nauravat tälle. Muilta menee kyllä ohi. Kiitos ja anteeksi.

Sanomatta jättämisestä

Kyllä on tullut ajattelemisen aihetta kun on seurannut Johanna Korhosen (oletetusti) laittomasta irtisanomisesta seurannutta keskustelutulvaa. Olen kauhuissani.


Omalla työpaikalla on oli hermot mennä kahvitunnilla. Meilläkin on kahvihuoneen äänenkäyttäjänä sellainen tyypillinen reilusti keski-ikäinen, valkoihoinen heteromies joka päästi suustaan valitettavan tutun ajatelman: "eihän me heterotkaan mainosteta seksuaalisuuttamme, niin miksi jonkun homon pitää sitä asiaa kaikille tyrkyttää." Menee silläkin herralla siis hieman ohi maalista. Hän kuin ei ole luultavasti ikinä elämänsä aikana joutunut editoimaan itseään, miettimään sitä mitä voi tai kannattaa sanoa missäkin seurassa.

Suurin osa tuntemistani homoseksuaaleista ei mitenkään mainosta suuntautumistaan, mutta jos esim. jonkin arkisen keskustelun aikana kontksti menee siihen suuntaan, että heilasta on jotain sanottava niin joutuu käymään läpi sen ajatuskuvion, että sanooko samoin kun jollekin kaverilleen vai väistääkö sukupuolen jollain kiertoilmaisulla tai mitä.

Aion toistaiseksi pitää pääni kiinni siellä kahvihuoneen porukoissa. Edellisessä työpaikassani taidealalla, ei ollut mitään ongelmaa olla lesbo tai homo, niitä oli siellä paljon, ja lähes kaikki ulkona kaapista. Ei niin että monikaan asiaa mitenkään mainosti mutta eipä tarvinnut salaillakaan.


Toisaalta siteen taas britanniassa sivistyneet heterotkin puhuvat kumpaanistaan sanalla partner, eli siis sukupuolineutraalisti.

Keski-ikäinen lesbo, voi synti ja rikos tässä maassa

Johanna Korhosen (oletetusti) laittomasta irtisanomisesta sukupuolisen suuntautumisen perusteella tuli sitten aika valtaisa mediaspektaakkeli. Ihan syytä onkin, sillä vaikka lainsäädännöllisesti yhdenvertaisuus eteneekin, niin käytännöt ovat vielä kaukana takana. Toivottavasti tämä asia nyt puidaan loppuun asti ja media jaksaa seurata (jaksaa varmaan osittain siitäkäin syystä, että jupakan toinen osapuoli on Alma Media.).

Isosti tsemppiä toivotan nyt Korhoselle, että jaksaisi käydä rasittavan oikeusprosessin ja muun mylläkän läpi. Päivän eri tv-lähetyksissä (Maria! ja A-studio, uutislähetyksiä) hänen antamansa lausunnot ovat olleet aika skarppeja. Siinä olisi varmaan ollut aika napakka päätoimittaja Lapin kanslle, joka selkeäsi kapaisi vähän asennetuuletusta ainakin johtoportaassa.

Ikävä syrjintätapaus

Jos tilaisin Lapin kansaa niin en enää kauaa:
Lesbous syy Johanna Korhosen potkuihin Lapin Kansasta. Olen kai ollut naiivi mutta olen elänyt kuvitelmassa, että tällä tasolla ei Suomessa enää moista työsyrjintää tapahtuisi (pikkukylien pikkufirmat erikseen).

---
Lisätty myöh... Nyt tämä uutinen on jo levinnyt joka puolelle. Hyvä niin.
Pari muuta linkkiä aiheeseen:

YLE: Korhonen sai potkut Lapin Kansasta

M&M: Lesboliitto liikaa Almalle?

HS: Johanna Korhonen: Lapin Kansa antoi potkut naispuolison takia

J. Kasvi aikoo boikotoida.

Aamulehden versio asioiden kulusta.( Aamulehti on osa Alma Media -konsernia)

mtv3

Perry Fugged

Go Fug Yourself –blogia tulee seurattua aika ajoin, sen verran herkullisen ilkeitä ovat sen kirjoittajat Heather and Jessica. Naisten hampaisiin on päässyt myös I kissed a Girl renkutuksen laulanut Katy Perry, eikä ihan syyttä jos näitä bloggauksia katsoo. Noilla kledjuilla jo ansaitsee oman blogi-kategorian.

Ensimmäisellä ja ehkä vielä toisellakin kuulemalla tykkäsin siitä biisistä, mutta sittemmin siitä on tullut inhokki suorastaan. Ehkä sitä on ylisoitettu DTM:ssä niin, että kyllä kaikkoaa meikäläinen tanssilattialta jos tämä pistetään soimaan.

Tribadien yöt ja päivät, 8.9.-14.9.2008

Jonkun asossiaatiokommervenkin takia tribadi sanasta nousee aina ensimmäisenä mieleni triffidit.

Anyway, kulttuuritätilepakoiden vuotuinen tapahtuma Tribadien yöt ja päivät on taas käsillä. Sen vähän mitä olen edellisvuosina tähän osallistunut niin varsin heikkolaatuista on ohjelma kun taiteellisilla kriteereillä mittaa, mutta tutustukaa toki tarjontaan itse ja tehkää omat johtopäätöksenne.

Ehkä mäkin itseni sinne DTM:n bileisiin saan itseni raahattua ;)


PS. Huomasin juuri, että edellinen postaus Ellenin ja Portian häistä oli (vasta) sadas postaus tässä blogissa. Ihan hyvä aihe sattui merkkipaalulle.

Onnea hääparille

Ellen shown sivuilla ja AfterEllenissäkin on joitakin Ellen DeGenreksen ja Portia de Rossin hääkuvia.

Eräänkin kanssa ollaan puheltu, että butch/femme – mies/nais kahtiajako naisten hääpuvustuksessa on kauhea ajatus: molemmille hameet tai housut, thank you. Ellenin ja Portian hääkuvat kuitenkin aiheuttivat suorastaan liikutusta meikäläisessä. Kaunista on. Enkä näe Portiaa housuissa hääpäivänään tai Elleniä hameessa ainakaan. Ei näistä mitään nais-mies assosiaatiota mieleen nouse. Ainakin paljon vähemmän kuin joistain muista yhteiskuvista joissa heitä on nähty.