Kivaa oli eli Pride 2008 raportti

Enemmän tuli Pridea koettua kuin etukäteen uumoilin.


Pride Goes Punk
Piti mennä tsekkaamaan Mariko DTM:ään mutta sitten useampikin ystävä viestitteli Kuudennelta linjalta. Illanvieton suunta siis vaihtui kesken kaiken ja siksi saavuimme keikalle reilusti myöhässä ja täysin väärän värisissä eli ei kovinkaan mustanpuhuvissa vaatteissa. Tokan bändi loppu kuulosti hyvältä ryminältä. Vika bändi huonolta ryminältä joka ei mielestäni edes ollut punkkia vaan jotain industrial-kamaa. DJ pyöritti kivaa musaa.

Punk bileissä oli ehdottomasti kokemisen arvoinen ilmapiiri, koska jengi oli eri näköistä ja erihenkistä kuin noilla liiankin tutuksi tulleilla perusklubeilla ja muissa pride-viikon tapahtumissa. Ja todella mixed – tasapuolisesti miehiä ja naisia, homoja ja heteroita.

Oikein kivaa, että tällaista järjestetään! Lisää rokkia, heviä ja punkkia tuleviinkin prideihin, thank you.

Do Re Mi – Your Sound Of Music!
Minua ei usein karaokebaarissa näe mutta musikaalikaraoke Karhupuistossa oli hauska tapahtuma. Laulajat olivat keskivertoa parempia ja yleisö oli innokas ja kannustava niille muutamalle heikkolahjaisemmallekin laulajalle. Ei siellä juurikaan musikaalikappaleita kuultu, vaan ihan muita kappaleita mutta kivaa oli.


Priden naistenbileet
Naistenbileet oli loppuunmyyty. 700 lesboa samassa tilassa. Kauempaa tulleet kaverit jäivät ulkopuolelle mikä oli iso harmi ja jotkut sitkeämmät olivat jonottaneet jopa kaksi ja puoli tuntia ennen kuin pääsivät sisälle.

Pirjo ja kaveri turisi stand-up tyyliin lesbostereotypioiden kustannuksella ja itse asiassa yllättävän hauskasti. ”muista aina liikenteessä monta eksää ompi eessä” laulettiin vielä puistojuhlassakin.

Siitä jaksan iloita, että se pelottavin rekkaosaston ördääjä-kännääjä telaketjulepakko on hiljalleen jäämässä suomessa yhä vähemmälle edustukselle. Tämän vuoden enemmistönä Naistenbileet oli täynnä ihan tavallisia naisia. Se on kivaa.

Pride-kulkue.
Sujui samaan malliin kuin viime vuonnakin. Kivaa oli ja iloista.

Pride-puistojuhla Kaivopuistossa
Sujui samaan malliin kuin viime vuonnakin. Ystäviä ja tuttujakin oli paikalla, vaikka enemmänkin olisi voinut olla. Hiukan painoi kropassa edellisyön naistenbileet mutta tunnelmallista ja kivaa oli silti.

Ellen naurattaa

Ellen DeGeneres on fantastinen koomikko. Sääli, että vuodesta toiseen Emmy Awardsin voittanutta The Ellen Degeneres Show’ta ei Suomessa näytetä, vaikka kaiken maailman Oprahit ja dr. Philit kyllä pääsevät kanaville. Huomio Nelonen! – esititte kyllä sitä Ellenin keskinkertaista komediasarjaa taannoin, miksei tätä puheohjelmien aatelia?

Tuttu näki hänen Stand Up –keikkansa talvella ja se oli kuulemma aivan älyttömän hauska. LA:n matka ei ole nyt ihan lähitulevaisuuden suunnitelmissa ainakaan, joten internetiin on tyytyminen. Tässä klipissä Ellenin vieraana on Posh-spice joka esittelee feminiinisiä asusteita Ellenille joka on aina ollut ennemminkin housut ja tennarit tyyppiä -- ei mielestäni butch sentään, mutta tuliko hänen seksuaalinen suuntautumisensa kenellekään yllätyksenä?

Ellenin naismakua voisi myös kehua ainakin Portia de Rossin perusteella. Myös exä Anne Heche ainakin ulkonäkönsä puolesta olisi minunkin makuuni jossei nyt persoonaltaan täysin. Tosin ei olla tavattu ns. f2f.

Rakkauden Ammattilaiset

Ja seuraava tv-sarja pintapuoliseen Venuskukkula-käsittelyyn :)

Maikkarilla on tämän kevään ajan pyörinyt Rakkauden ammattilaiset (Satisfaction), jossa seurataan bordellityöntekijöiden työtä ja arkea. Päähenkilöistä Heather (Peta Sergeant) on lesbo. Tyypillistä kyllä tämäkin nainen partnerinsa Allyn kanssa yrittää saada lasta (ihan kuin lesbopariskunnilla ei ikinä olisi muuta tekemistä kuin lapsen hankinta) mutta ajatuksia herättävän ”mutkan” ovat keksineet sarjaan kirjoittaa. Ally on se joka haluaa lapsen synnyttää mutta se onkin Heather joka tulee raskaaksi ja tästäpä parisuhde nkts. reisille. Kappas.

Sarjan ensimmäinen tuotantokausi päättyi juuri suomessa enkä tiedä onko jatkoa luvassa. Eipä se niin tärkeää olisi – tämä oli aika keskinkertaista viihdettä. Plussaa se, että lähes kaikki päähenkilöt olivat naisia, miinusta se, että ne olivat huoria.

Pientä ihastuksen tynkää oli vireillä hetskun ja lepakon välillä:
Lauren: I am not attracted to women. Not sexually nor any other way. I’m not gay.
Heather: Neither am I. I just love pussy.

Cashmere Mafia

Nelonen buffaa nyt täysillä piakkoin alkavaa Cashmere Mafiaa, joka sentään taitaa olla yksi niistä hiukan paremmin menestyneistä lukuisista tv-sarjoista joita on yritetty luoda paikkaamaan Sinkkuelämän jättämää aukkoa. Mutta tämäpä onkin konseptin tasolla todella lähestulkoon kopio esikuvastaan (neljä New Yorkilaista uranaista, ystävyys, parisuhteet, diiba-daaba). Henkilöhahmoihin on yritetty keksiä vaan uudet stereotyyppiset muotit, joista yksi on biseksuaalisuus. Bonnie Somerville Caitlinin roolissa yrittää pähkiä minkä suokupuolen kanssa sitä kannattaisi deittailla.

Jos juonipaljastukset tms. kiinnostaa, on Afterellennissä seurattu sarjaa lepakkonäkökulmasta. En ole kovinkaan optimistinen sen suhteen, että biseksuaalisuudesta mitään ratkiriemukasta tai uuden uutta olisi draamasarjaan keksitty, mutta kaipa tuota pitäisi katsoa ennen kuin enempi alan nurista...

Cashmere Mafia alkaa ma 23.6. klo 21.00

Helsinki Pride, 23. - 29.6.2008

Niin se vaan Pride taas lähestyy. Ohjelma yms. on jo netissä.

Pääsylippujen hinnat on nousseet taas jokusella eurolla. Ymmärrän toki, että kun kysyntää on enemmän kuin voi tarjota niin kehtaahan sitä järjestäjä hintaakin pyytää. Mutta allekirjoittaneelta, jonka tulot on tilapäisesti alakantissa, saattaa jäädä naistenbileet ja pääjuhla väliin kun hinnat on katossa ja samat DJ:t ja esiintyjät kuin muissakin (homo)tapahtumissa on jo nähty ja kuultu moneen kertaan pitkin vuotta. Että onko tässä Helsinkiläiselle ”pridettäjälle” mitään järkeä?

Minulla kun ei edes ole mitään homoserkkuja landella joille pitäisi näytellä paikkoja. (Tai taitaa olla homoserkkuja mutta osaa ne itsekin kaupunkiarkkitehtuurissa navigoida ja meidän suvussa kaikki on kaapissa mutta se taitaakin olla jo toinen bloggaus se.)

Taidan panostaa kulkueeseen ja sitä seuraavaan loikoiluun puistojuhlassa – niin tein viime vuonnakin ja kivaa oli. 2007 pridessä olikin suotuisa sää, saas nähdä kuin nyt. Jos vaikka satuttais sateenkaari saamaan ;)

My Summer of Love

Onneksi on valppaita ystäviä sillä tämä meinasi mennä ohi kun suomenkielinen nimi on niin.. noh.. suomenkielinen:
Rakkauteni kesä, YLE TV1, 3.6. klo 21:00,

eli My Summer of Love (ohj. P. Pawlikowski. 2004) ”Kaksi eri maailmoissa kasvanutta teinityttöä päätyy sattumalta viettämään aikaa yhdessä. Kuinka käy ystävyyden kun pitkä kuuma kesä vaihtuu syksyksi?”

Sattumoisin olen nähnyt osan tästä leffasta ja vaikutelma oli positiivinen joskin leffa teemoineen ja juonenkäänteineen ei nimestä huolimatta ole todellakaan maailman kevein kesäfilkka. Toisessa pääroolissa huippulahjakas Emily Blunt joka myöhemmin on nähty mm. Devil Wears Prada:ssa.

Ursula A.

Tänään päädyin pelaamaan digitaalista Trivial Pursuitia ja siinä kysyttiin seuraava mittava yhteiskunnalinen kysymys:
Minkä väriset bikinit Ursula Andressilla oli elokuvassa Tohtori Ei?

Ei tarvinnut edes sekuntia miettiä. Tuo yläpalkin kuva valikoitui sattumalta mutta olen ollut siitä pohjattoman iloinen – siitähän tulee Mombasakin mieleen.

Underneath the mango tree
Me honey and me can watch for the moon…


Eli ollappa james bondi :)