Ellen Does Oscar

Ellen DeGeneres on melko kuuluisa ja suosittu koomikko mutta tällä hetkellä kaiketikin maailman tunnetuin lesbo. En tiedä tekeekö sellaisella se tittelillä yhtään mitään, tai haluaako sellaista kukaan, mutta näin vaan on käynyt. Ja kun hän eilen suoritti maailman tunnetuiman juontajan homman eli Oscar gaalan juonnot, ei monenkaan sanomalehden ja muun median sivulauseissa tavanomaisesti mainittu, että illan juontaa nainen (!) vaan nimenomaan niin, että illan juontaa lesbo. En osaa päättää mitä mieltä siitä olisin. Toisaalta henkilön seksuaalisen suuntautuneisuuden mainitseminen on melko tarpeetonta moisissa yhteyksissä, mutta lisäähän sen se seksuaalivähemmistöjen näkyvyyttä positiivisella tavalla.

Ellenin juonto ei mitään huikaisevia arvioita saanut pikaisen nettilehtikatsaukseni perusteella, mutta ei haukkujakaan. Ehkä moni on kyllästynyt aikaisempien vuosien räävittömiin suunsoittajajuontajiin jotka ovat valmiita sohaisemaan mitä tahansa muurahaispesää sillä mandaatilla, että ovat saaneet luvan seistä keskellä isoa lavaa. Ellen DeGenereksen tyyli oli paljon hillitympi. Itsekin pikakelailin yön lähetystä tänään ja hän oli oikein mukava lavalla ja juonsi illan oikein sympaattisesti. Aika kiva "lesbojuontaja".

Kalju nainen, voi että!

Ei ole montaa vuotta siitä kun vallalla oli stereotypia, että kaikki lesbot on kaljuja. Kaljuja rekkoja. Tai kyllä se käsitys taitaa elää vieläkin esim. heteronormatiivisissa naistenlehdissä ja senioriväestön käsityksissä maailmasta. Tänään iloitsen sitä, että on olemassa sekä pitkätukkaisia lesboja, että kaljuja heteronaisia.

Jos Britney Spearsin päänajelu poikikin paljon huonoa kirjoittelua roskalehdissä niin myös ainakin yhden ihan hyvänkin artikkelin.

Iskuasu

Lähtisiköhän sitä illalla niinsanotusti naisiin? Pitää siis laittaa lepakkonaisen univormu päälle. Tähän kannattaa suhtautua varauksella sillä olen jo 'vanha akka' jonka trendinenä tulee kaksi vuotta jälkijunassa. Kommentteja ja korjauksia mielellään siis otan vastaan.

1. Fleda: ns. Bed Head eli vahalla sotkettu kasa joka kohoaa keskeltä ylöspäin irokeesintapaiseksi asiaksi, takaata pystyssä ja sivuilta moni vetää nykyään eteenpäin. Mielellään kahta hiusväriä, eli tumma pohja ja vaaleita tai punaisia raitoja tai laikkuja. Muuten tuosta pääosastosta, että meikkiä saa olla varsinkin jos se on samanlaista tuhrua kuin fleda.

2. Paita: kinkkupaita, pienirintaisille varsinkin, jotka ei rintsikoita tartte.

3. Vyö: leveä & isosolkinen

4. Ranne: nahkainen tai naruinen ranneke tai iso kello. Peukkuun voi myös pistää ison sormuksen.

5. Housut: tiukahkot lannefarkut vaikka Dieselit. (Yksi yritti aikanaan deitti.netissä antaa hyvän vaikutuksen itsestään mainitsemalla suurin piirtein ensimmäiseksi että käyttää Dieselin farkkuja. En jaksanut kirjoitella sen pitempään sitten hänen kanssaan.) Käsittääkseni maastohousutkin menee läpi varsinkin muuten naisellisessa ilmestyksessä.

6. Kengät: apua, mulla ei ole aavistustakaan minkälaiset kengät pitäisi olla! Kesäisin voisi olla vaikka paljain jaloin tai tennareissa mutta nythän on helmikuu...

7. Tatska: tatuointi niskassa tai olkapäässä lisää seksikyyttä vaikka kuva olisi kuinka mauton – kunhan siinä ei lue jonkun naisen nimeä.

No niin, ei kun baanalle. Tällä trendisetillä on moni nainen yrittänyt daamia saada. En tiedä onko kukaan onnistunut.

Lievästi naksahtaneita naisia ruudun täydeltä

Tulevalla viikolla voi telkasta nähdä parikin hyvää elokuvaa, joissa on jossain määrin hämmentävää naisenergiaa ja naistenvälistä kemiaa tarjolla. Vaikka suurin piirtein heteronaisista on kummasakin leffassa kyse, on niissä mielestäni alitekstinä se kuinka hieman eksyksissä oleva tai suorastaan psykoottinen nuori nainen saattaa ankkuroitua, ihastua ja tuntea vetoa vanhempaan menestyneeseen naiseen – vaikka kaiken menestyksensäkin keskellä nainen voi olla epävarma itsestään ja epäillä muita ympärillään. Seurauksena jonkinasteista molemminpuolista riippuvuutta, manipulointia ja valehtelua (ja ehkäpä jopa vihaa koska ei voi rakastaakkaan?)

Erittäin hyviä elokuvia molemmat – vähän outoja tosin.

Tiistai 13.02.2007, SubTV
Nathalie (Ohj. Anne Fontaine. 2003. Pääosissa jumalaiset Fanny Ardant ja Emmanuelle Beart) "Eroottinen draama kauniista pariisilaisprostituoidusta Nathaliesta, jonka varakas rouva palkkaa viettelemään ja vakoilemaan uskottomuudesta epäilemäänsä aviomiestä - mutta onko mies lopulta uskoton, ja voiko Nathalieen luottaa. "


Torstai 15.02.2007, YLE TV1
Muukalaisia (The Business of Strangers, Ohj. Patrick Stettner. 2001. Pääosissa upeat Stockard Channing ja Julia Stiles). "Trilleri kahden urakeskeisen ja piinkovan liikenaisen tapahtumarikkaaksi käyvästä hotelliyöstä."

Nina's Heavenly Delights

Nina's Heavenly Delights (ohj. Pratibha Parmar. 2006) on romanttinen lesbokomedia Skotlinnissa asuvasta Intialaissyntyisestä naisesta joka yrittää pitää isävainaansa ravintolan hengissä yhdessä ravintolan uuden omistajan Lisan kanssa. Nina opettaa Lisaa kokkamaan Intialaista ruokaa ja Lisa opettaa Ninaa rakastamaan rohkeammin.

Elokuvassa on varsin ennalta arvattava juonen kulku (niin kuin romanttisissa komedioissa aika usein on) ja mukana tyypilliset tämän lajityypin mausteet kaapista tulemisesta, perheestä joissa niillä heteroillakin on omat salaisuutensa ja tietenkin "neitihomo" bestiksenä. Paitsi tarinan jonkin asteinen kömpelyys, niin myös ohjaus ja kuvauskin hieman tökkii.

Toisaalta sitten kuitenkin, Nina (Shelley Conn) on just niin nappin mun makuun kaunis ja IHANA, että ei ollut nukahtamisen varaa eikä edes kyllästymisenkään.

Tämän leffan voi vielä nähdä Artisokka Festarilla Bio Rexissä sunnuntaina 11.2. klo 12:30.

Red Doors

Red Doors (Ohj. Georgia Lee. 2005) kertoo New Yorkissa asuvasta kiinalaisperheestä. Isä on masentunut ja kolme tytärtä sekoilevat heilarintamalla. Keskimmäinen sattuu tykkäämään tytöistä. Jos ei odota mitään suurta lepakkosaagaa niin tästä voi saada jotain iltapäivähupia kevyenä komediapalana. Siis että jonkun verran nauruja irtoaa. Ja onhan keskimmäisen lemmitty kohtalaisen vetävä pakkaus.

Se tästä "arvostelusta" – ei keksi kauheasti sanottavaa, mutta tämä nyt on niitä perhe-on-pahin osaston leffoja joka saattaa jollain vinokasfestarilla vastaan tulla. Mene vaan katsomaan jos ei kauhiasti maksa. Perheen esikoista esittää Xena-faneille Lao Ma:na tutuksi tullut Jacqueline Kim.